Post by Scarlett on Jan 9, 2014 16:14:06 GMT 2
Nyt on Mallaspurossa vuoden 2014 ensimmäinen (Scarletin pitämä)
ESTETUNTI
kaikille tallilaisille.
Tunnilla harjoitellaan säätämään hevosten askeleiden määrää sopiviksi esteiden väliin. Mitään kovin vaikeaa ja extemporea tämä ei ole, joten myös kokemattomammat esteintoilijat pääsevät mukaan, koska estekorkeuskin pysyy vielä kohtuu matalana halukkaille. Pääasia että pystyy näitä esteitä kuitenkin jotenkin hyppimään ja samalla osata hallita hevosen vauhtiakin hieman. Ehdottomasti kaikki mukaan!
Kirjoitan tunnista aluksi pohjatarinan, jonka jälkeen vasta saatte ruveta tekemään maksuja. Maksuksi käy kuva tai tarina koskien tuntia.
Tunnille otetaan 4 ratsukkoa.
Osallistuminen alle muodossa:
Ratsastaja - Hevonen, ryhmä (nro)
Ryhmä 1: Henkilöt, jotka haluavat pitää estekorkeuden vielä ihan matalana.
- Mila - Linka
- Satu - Väiski
Pohjatarina
Kävelen sisälle maneesiin, jossa kaksi ratsukkoa kävelivät jo rennosti uraa myöten.
"Moikka!" tervehdin reippaasti tuntilaisia ja kävelen suoraan keskelle maneesia.
Iloiset tervehdykset kaikuvat tilassa ja nyt päätänkin heti kertoa, mitä me tänään tunnilla tehtäisiin.
"Tänään me tosiaan harjoitellaan säätämään askeleiden määrää sopiviksi esteiden väliin, koska monesti kokeneemmatkin voivat lähestyä estettä liian lujaa tai vastaisesti liian hitaasti. Nyt kun meillä on tänään vain kaksi estettä niin yritetään siis saada niiden välissä olevat laukka-askeleet sopiviksi tähän. Meillä on 17 metrin väli, niin tietääkö jompi kumpi, kuinka monta laukka-askelta väliin pitäisi mahtua?" kysäisen vilkuillen uteliaana Milaa ja Satua.
"Kolme se taisi olla.." Satu arvaa ja Mila huutaa perään: "Neljä!"
"Neljä askelta tosiaan. Hyvä arvaus kuitenkin Satullakin"
Vähän ajan kuluttua (alkulämmittelyiden jälkeen) heitän estetolppien väliin puomit ja pyydän molempia tulemaan puomien yli laukassa, ennen esteiksi nostamista.
Ensin Mila tuli Linkalla ja kehotin vain hakemaan tasaisempaa rytmiä, sillä ennen puomia tamma kulki hieman hitaanlaisesti, mutta ensimmäisen puomin jälkeen se lähes hypähti vauhtiin, ja näin ollen vauhtia oli aivan liikaa. Satu tuli taas Väiskillä myös muuten hyvin, mutta vauhti oli jo alkuun aivan liian kova ja Väiski selvisi välistä vain kolmella askeleella.
"Nyt tiedätte hieman miten ratsunne menevät, joten kiinnittäkää siihen jatkossa enemmän huomiota. Tärkeintä on löytää tasainen rytmi. Väiskiä saat taas jarrutella reilusti!"
Nostan pienen toisen esteen pieneksi ristikoksi ja aloitamme lämppähypyt: "Tehkää jono tuonne toiselle sivulle ja tulkaa vuorotellen tuo yksi ristikko. Kiertäkää ensimmäinen este uran kautta, sillä sitä ei vielä hypätä. Yrittäkää hakea vain sopivaa rytmiä ja laskekaa mielessänne askelien määrää"
Väiski suorastaan hypähteli kohti esteitä, eikä meinannut kuunnella Satun pidättäviä apuja.
"Tee kunnon pidätteet ja hellitä!"
Linka meni paremmin, mutta ennen estettä olisi voinut aikaisemmin suoristaa.
Pian aloitamme molempien esteiden hyppäämisen.
"Nyt tulette taas vuorotellen sieltä pidemmältä sivulta ja hyppäätte molempien esteiden yli. Satu! Muista pidättää Väiskiä reilulla otteella ja tee ympyrä jos tuntuu että se meinaa kaahottaa ennen estettä. Neljä askelta pitäisi saada väliin, joten sen pitäisi mennä aika rauhallisesti väli."
Tällä kertaa vauhti oli hiljaisempi, mutta ei ihan neljää. Kolme ja puoli tuli, joten hypystä tuli hieman töksähtävä.
"Ensi kerralla sitten paremmin. Muista pidättää myös välissä!"
Milan vuoro ja he tulevat tasaisesti kohti linjaa. Linkan vauhti jäi tosin hieman liian hitaaksi ja askeleita tuli viisi.
"Mila, sinä taas vuorostasi saat tulla reippaammin sillä. Hieno tasainen rytmi oli, mutta jos hieman saisi tempoa kovemmaksi."
Muutaman kerran jälkeen pystyin olemaan erittäin tyytyväinen molempiin ratsukoihin, sillä Satu ja Mila saivat molemmat ratsunsa menemään välin neljällä. Väiski saatiin lopuksi menemään vieläkin hitaammin: 5 askeleella, jotta nähtiin että vauhdin määrää onnistuttiin hallitsemaan. Päinvastaisesti myös Linka saatiin menemään kolmella ja vauhtia ei siis lopusta puuttunut!
ESTETUNTI
kaikille tallilaisille.
Tunnilla harjoitellaan säätämään hevosten askeleiden määrää sopiviksi esteiden väliin. Mitään kovin vaikeaa ja extemporea tämä ei ole, joten myös kokemattomammat esteintoilijat pääsevät mukaan, koska estekorkeuskin pysyy vielä kohtuu matalana halukkaille. Pääasia että pystyy näitä esteitä kuitenkin jotenkin hyppimään ja samalla osata hallita hevosen vauhtiakin hieman. Ehdottomasti kaikki mukaan!
Kirjoitan tunnista aluksi pohjatarinan, jonka jälkeen vasta saatte ruveta tekemään maksuja. Maksuksi käy kuva tai tarina koskien tuntia.
Tunnille otetaan 4 ratsukkoa.
Osallistuminen alle muodossa:
Ratsastaja - Hevonen, ryhmä (nro)
Ryhmä 1: Henkilöt, jotka haluavat pitää estekorkeuden vielä ihan matalana.
- Mila - Linka
- Satu - Väiski
Pohjatarina
Kävelen sisälle maneesiin, jossa kaksi ratsukkoa kävelivät jo rennosti uraa myöten.
"Moikka!" tervehdin reippaasti tuntilaisia ja kävelen suoraan keskelle maneesia.
Iloiset tervehdykset kaikuvat tilassa ja nyt päätänkin heti kertoa, mitä me tänään tunnilla tehtäisiin.
"Tänään me tosiaan harjoitellaan säätämään askeleiden määrää sopiviksi esteiden väliin, koska monesti kokeneemmatkin voivat lähestyä estettä liian lujaa tai vastaisesti liian hitaasti. Nyt kun meillä on tänään vain kaksi estettä niin yritetään siis saada niiden välissä olevat laukka-askeleet sopiviksi tähän. Meillä on 17 metrin väli, niin tietääkö jompi kumpi, kuinka monta laukka-askelta väliin pitäisi mahtua?" kysäisen vilkuillen uteliaana Milaa ja Satua.
"Kolme se taisi olla.." Satu arvaa ja Mila huutaa perään: "Neljä!"
"Neljä askelta tosiaan. Hyvä arvaus kuitenkin Satullakin"
Vähän ajan kuluttua (alkulämmittelyiden jälkeen) heitän estetolppien väliin puomit ja pyydän molempia tulemaan puomien yli laukassa, ennen esteiksi nostamista.
Ensin Mila tuli Linkalla ja kehotin vain hakemaan tasaisempaa rytmiä, sillä ennen puomia tamma kulki hieman hitaanlaisesti, mutta ensimmäisen puomin jälkeen se lähes hypähti vauhtiin, ja näin ollen vauhtia oli aivan liikaa. Satu tuli taas Väiskillä myös muuten hyvin, mutta vauhti oli jo alkuun aivan liian kova ja Väiski selvisi välistä vain kolmella askeleella.
"Nyt tiedätte hieman miten ratsunne menevät, joten kiinnittäkää siihen jatkossa enemmän huomiota. Tärkeintä on löytää tasainen rytmi. Väiskiä saat taas jarrutella reilusti!"
Nostan pienen toisen esteen pieneksi ristikoksi ja aloitamme lämppähypyt: "Tehkää jono tuonne toiselle sivulle ja tulkaa vuorotellen tuo yksi ristikko. Kiertäkää ensimmäinen este uran kautta, sillä sitä ei vielä hypätä. Yrittäkää hakea vain sopivaa rytmiä ja laskekaa mielessänne askelien määrää"
Väiski suorastaan hypähteli kohti esteitä, eikä meinannut kuunnella Satun pidättäviä apuja.
"Tee kunnon pidätteet ja hellitä!"
Linka meni paremmin, mutta ennen estettä olisi voinut aikaisemmin suoristaa.
Pian aloitamme molempien esteiden hyppäämisen.
"Nyt tulette taas vuorotellen sieltä pidemmältä sivulta ja hyppäätte molempien esteiden yli. Satu! Muista pidättää Väiskiä reilulla otteella ja tee ympyrä jos tuntuu että se meinaa kaahottaa ennen estettä. Neljä askelta pitäisi saada väliin, joten sen pitäisi mennä aika rauhallisesti väli."
Tällä kertaa vauhti oli hiljaisempi, mutta ei ihan neljää. Kolme ja puoli tuli, joten hypystä tuli hieman töksähtävä.
"Ensi kerralla sitten paremmin. Muista pidättää myös välissä!"
Milan vuoro ja he tulevat tasaisesti kohti linjaa. Linkan vauhti jäi tosin hieman liian hitaaksi ja askeleita tuli viisi.
"Mila, sinä taas vuorostasi saat tulla reippaammin sillä. Hieno tasainen rytmi oli, mutta jos hieman saisi tempoa kovemmaksi."
Muutaman kerran jälkeen pystyin olemaan erittäin tyytyväinen molempiin ratsukoihin, sillä Satu ja Mila saivat molemmat ratsunsa menemään välin neljällä. Väiski saatiin lopuksi menemään vieläkin hitaammin: 5 askeleella, jotta nähtiin että vauhdin määrää onnistuttiin hallitsemaan. Päinvastaisesti myös Linka saatiin menemään kolmella ja vauhtia ei siis lopusta puuttunut!