|
|
Post by Lynn on Nov 21, 2012 19:07:15 GMT 2
Lakean Vapputaika
|
|
|
|
Post by Lynn on Apr 19, 2013 9:29:46 GMT 2
|
|
|
|
Post by Wonder H. on Feb 27, 2014 16:39:49 GMT 2
Vain elämää - ei sen enempää
Pamautan valkoisen Toyotan oven kiinni ja lukitsen sen. Vedän raikasta ilmaa syvälle keuhkoihini ja katselen ympärille. Mulla on jotenkin lämmin ja rauhallinen olo. Mallaspuro. Semmosen fiiliksen tää paikka on mulle aina tuonut. Lähden talliin päin. Olin jonkun aikaa taukoillut heppailusta ja mun sormet käytännössä syyhysi halusta päästä taas satulaan ja puuhamaan nelijalkaisten karvakasojen kanssa. Niinpä olin puhunut Lynnille asiasta ja se lupas mulle hoitohevosen. Eniten silmää miellytti suomenhevostamma nimeltä Lakean Vapputaika ja tässä sitä nyt oltiin. Mä hengitän syvään ja avaan tallin oven hissuksiin.
On hiljaista. Ulkona on meneillään ratsastustunti joten tallissa on hädintuskin ketään. Mä suuntaan Vapun karsinaa kohti. Siellähän se otus kököttääkin peppu ovea kohti. Kutsun tammaa hiljaa ja se kääntyy salamana mun suuntaan. Höristen uteliaana Vappu köpöttelee karsinan ovelle ja alkaa haistella mua.
" Heissuli. Ootpä sä likanen... " totean tammalle joka yrittää repiä taskuistani mahdollisia herkkuja ja katselen sen tummaa karvaa. Mitä mä olin ymmärtänyt niin Vapun piti olla rautias liinaharja eikä mutainen liinaharja. Kiroan hetken mielessäni mutaisia kelejä keskellä talvea ja lähden sitten hakemaan Vapun harjoja.
" Ai moi! Sä vissiin löysit Vapun ja sen kamat ", Lynn kävelee mua vastaan käytävällä.
" Joo, ei ongelmia ", vastaan hymyillen.
" Hyvähyvä, Vapulla onkin tänään tunti vasta tossa myöhemmin iltapäivällä ni sä kerkiit tutustuu siihen ihan rauhassa. Herttanen otus! " Lynn naurahtaa ja jatkaa matkaansa.
" Sä oot syötävän sulonen, mut jos sä ny malttaisit seistä hetken aloillas... " mutisen Vapulle joka yrittää kokoajan kuikuilla mun suuntaani kun harjaan kuivunutta kuraa pitkin vedoin pois sen vaaleasta karvasta. Viimein tamma asettuu ja jää lepuuttamaan toista takajalkaansa tyytyväisen näköisenä. Taputan sen kaulaa tyytyväisenä ja jatkan hommia.
Kun rautias on taas rautias, mä kerään harjat koriinsa ja vien ne omalle paikalleen. Koska Vappu lähtisi aivan pian tunnille, päätän mennä olohuoneeseen tutustumaan uusiin ihmisiin ja heittämään kamani kaappiin.
Olohuoneen oven auettua laskeutuu syvä hiljaisuus ja pari uteliasta silmäparia kääntyy mun puoleen.
" Moi! Oon Wonder Hill, alotin vastikään Vapun hoitajana ", esittäydyn reippaasti ja kävelen peremmälle. Ensimmäinen pöydän ääressä on nuoren näköinen pirteä tyttö joka esittelee itsensä Lunaksi. Lunaa vastapäätä istuu hienoisella brittiaksentilla puhuva hieman vanhemman näköinen tyttö Chelsea. Aivan olohuoneen perällä lehteä lukien mua tervehtii ehkä mua pari vuotta vanhempi nuori nainen nimeltään Laura. Istahdan alas ja kuuntelen tyttöjen hihittelyä ja tarinoita.
" Haluutsä kahvia? Mä keitin justiinsa ", Laura kysäisee lehtensä takaa hymyillen ja nappaa kupin kaapista.
" Joo, kiitos ", vastaan ja katselen ympärilleni. Löydän kaapit ja avaan omani avaimella jonka Lynn mulle aikasemmin luovutti. Sysään ratsastuskamani kaappiin ja lukitsen sen perässäni. Istahdan pöydän ääreen juomaan kahviani jonka Laura on mulle kaatanut.
Parisen tuntia tallilla vietettyäni totean kellon olevan sen verran että mun ois aika suunnata kotio päin. Käyn vielä moikkaamassa Vappua ja kaivan sille taskustani porkkananpalan. Tamma ahmaisee sen kitaansa salamana ja näyttää niin onnelliselta että en voi olla nauramatta.
" Suomenhevoset... Samanlaisia herkkuperseitä vuodesta toiseen " kuuluu ääni takaani. Aikku on ilmestynyt vierelleni katselemaan Vappua joka rouskuttaa porkkanaansa.
" Joo, näköjään... " naurahdan ja hymyilen naiselle.
" Hienoa saada sut Mallaspuron poppoosen. Huomenna ois tarhojen siivousta porukalla, jos et oo turhan kiirenen ni apu kelpaa aina ! " Aikku sanoo virnistäen ja lähtee kohti toimistoa.
" Kiitos... " vastaan hiljaa naisen loittonevalle selälle ja hymyilen vielä säteilevämmin kuin aikasemmin.
Kävelen tallin ovista pihalle illan pimetessä ja raahustan autonrämäni luo. Istahdan etupenkille ja starttaan rotiskon parin yrityksen jälkeen. Ennenkuin lähden, nojaan hiljaa itsekseni rattiin ja katselen tallia illan hämärässä ja pihalamppujen loisteessa. Radiosta soi Vain elämää-kappale ja se nostattaa väkisinkin typerän virneen naamalleni silkasta onnellisuudesta. Mallaspuro on mulle justiinsa oikea paikka.
Wonder & Vappu 1HM
|
|
|
|
Post by Wonder H. on Mar 1, 2014 14:55:29 GMT 2
Utelias suomenhevostamma Kävin tallilla suorittamassa perushoitotoimenpiteet ja siellähän se Vappu jo mua odotteli karsinan, ja pakkohan söpöläisestä oli napata kuva...  Wonder & Vappu 2HMVoihan suloisuus! - Lynn
|
|
|
|
Post by Wonder H. on Mar 5, 2014 18:17:55 GMT 2
Suomen talven ihanuus
" Eiii... " voihkaisen hiljaa kiroten mielessäni astuessani autosta ulos. Toyota ei ole enää valkoinen. Mulkoilen maata yrittäen saada mudan katoamaan ja lukitsen sitten autonovet huokaisten syvään.
" Toyota pesun tarpeessa? " pari vuotta vanhempi miehenalku kävelee kulman takaa vierelleni katsellen autoa virnuillen.
" Suomen talvi on ihan takamuksesta, mä muutan jonneki lämpimään ja vien Vapun mukanani... " murisen ja poika naurahtaa.
" Nojoo, en muista millon viimeks ois maaliskuussa ollu näin sulaa. Mä oon Santeri ", poika sanoo ja hymyilee.
" Wonder, hoidan Vappua ", vastaan ja lähdemme yhdessä rupatellen sisälle talliin ja olohuoneeseen.
Keitän kahvia ja juttelemme Santerin kanssa niitä näitä. Vilkaistuani tuntilistoja totean että Vappu on juuri maneesissa estetunnilla. Mulla ei siis ole kiire mihinkään.
" Ai tääl on kahvikutsut? No mikä ettei! " Danielin tumma pää pilkistää ovesta ja poika rymyää sisälle kuraisine kenkineen.
" Joo, pannussa pitäs olla viel just sulle riittävästi ", nyökkään kahvinkeitintä kohden ja poika nappaa kaapista mukin itselleen ja istahtaa alas.
" No? Kuumimmat juorut? " Daniel tivaa Santerilta ja virnuilee.
" Ei mulla oo aikaa juoruilla ", Santeri virnistää takaisin ja hörppää kahvin rippeensä.
" Ja paskat! " Daniel naurahtaa ja ottaa pöydältä päivän lehden.
" Nojoo, mut mä tästä hilpasen. Oli kiva tavata Wonder ", Santeri nousee, hymyilee mulle ja kävelee ovesta.
" On se vaan rakas velikulta ", Daniel virnistää mulle ja keskittyy sitten lehteensä.
Vappu on palannut tunnilta karsinaansa, mutta koska ratsastaja luonnollisesti hoitaa sen tunnin jälkeen, mä päädyn lakaisemaan käytävää. Sen tehtyäni mä kävelen Vapun karsinalle ja ratsastaja onkin jo poistunut. Tosin kamat on jätetty levälleen karsinan eteen ja tamma jätetty hikisenä karsinaan ilman loimea vaikka ulkona on hädin tuskin viittä astetta lämpöä. Mulla kiehahtaa.
" On se ny saakeli kumma jos ei osaa jälkiään siivota tai hevosesta tän vertaa huolehtia... " mutisen keräillessäni harjoja lattialta ja heitellessäni niitä Vapun harjaämpäriin. Kun kamat on siivottu, mä kuskaan ne satulahuoneeseen ja nappaan samalla villaloimen mukaani. Vappu katsoo mua uteliaana kun mä heitän sille loimen selkään ja hamuilee mun takin taskuja toiveikkaana.
" Hupsu. No jos ny yhden namin... Sä menit kuitenki varmasti hienosti ", hymisen tammalle ja kaivan sille porkkananmakuisen namin povitaskustani. Tamma ottaa herkun onnellisena vastaan ja alkaa sitten torkkua levollisena toista takajalkaansa lepuuttaen.
Istahdan satulahuoneen penkille ja nappaan sienen ja satulasaippuan käteeni. Vapun satula ei juurikaan sen suurempaa pesua tarvitse, mutta harjaan satulavyöstä karvat pois ja vaihdan puhtaan huovan. Suitset putsaan huolellisesti ja saatuani kaiken takaisin paikoilleen istahdan mietteliäänä penkille. Parin päivän päästä on Mallaspuron suunnistuskilpailut johon myös me Vapun kanssa osallistutaan. Toisaalta mua jännittää, mutta toisaalta voitolla ei loppujenlopuksi ole mitään väliä. Ihanaa päästä vain tekemään ja touhuamaan Vapun kanssa kaikkea erilaista.
Kun olen saanut kaikki asiat tallilla hoidettua, käyn vielä sanomassa Vapulle moikka. Tamma torkkuu niin levollisen näköisenä karsinan perällä että mä en viitsi häiritä sitä. Hymyilen pienesti ja lähden kävelemään autolle.
Wonder & Vappu 3HM
|
|
|
|
Post by Wonder H. on Mar 16, 2014 11:45:21 GMT 2
Suunnistusratsastuskisat 15.3.2014
" Missä Vapun suitset on? Ääää, miksen mä löydä niitä?! " Paniikki. Kaunis melko tavallinen ja kylmä lauantaiaamu. Kesä tuli, kesä meni, maassa on jälleen 20 senttiä lunta. Mua ketuttaa. Mallaspuron suunnistusratsastuskisat alkavat puolentunnin kuluttua ja kaikki tuntuu romahtavan niskaan. Vappu ei meinannut antaa tarhasta kiinni, tapeltuani sen kanssa vartin verran, hevonen ei muistuttanut lähellekkään vaaleaa rautiaan liinakkoa ja sen putsaamisen meni seuraavat puolituntia, ja nyt kun pitäisi etsiä varusteet niin ne ovat maagisesti yön aikana kadonneet. Kiroilen hiljaa mielessäni ja pengon satulahuonetta yhä kasvavan paniikin vallassa. Lynn tupsahtaa huoneeseen.
" Jestas, rauhotu ny hyvä nainen ! Mikä on? " tyttö toteaa ykskantaan silmät suurina katsellen mun riehumista.
" Mä en löydä Vapun suitsia ja sillä pitäs olla jo varusteet päällä! " mä parahdan itku kurkussa ja lysähdän lähimmälle penkille hengästyneenä.
" Tässähän ne on? " Lynn toteaa tyynesti ja nappaa Vapun suitset seinällä olevasta koukusta.
" Voi prkl, joku oli varmaan siirtäny ne eri koukkuun ku yleensä... " kiroan mutta tunnen helpotuksen tunteen leviävän koko kroppaan.
" Haha, se oli eilen alkeistunnilla että en mä yhtään ihmettele... Ota nyt vaan ihan rauhassa ja mee varustamaan se hevonen... " Lynn naurahtaa ja ojentaa suitset mun yhä tärisevään käteen.
" 3, 2, 1, ratsasta ! " kuuluu käsky ja me lähdetään Vapun kanssa reipasta ravia ekalle rastille. Mun sydän pamppailee ihan hulluna ja mä kääntelen karttaa käsissäni epätoivoisena.
" Voi paska mä tiesin että ois pitäny olla ala-asteen suunnistustunneilla skarppina... " mä mumisen ja Vappu vaan viilettää eteenpäin katsellen maisemia vailla huolen häivää.
" Ja ensimmäisenä maaliin tulee... Wonder Hill ja Lakean Vapputaika, onneksi olkoon! " mä pysäytän Vapun Mallaspuron pihaan hämmentyneenä ja tajuan että me tosiaan tultiin ekana maaliin. Leveä hymy leviää mun kasvoille ja taputan Vapun hikistä kaulaa tyytyväisenä.
" Hieno tyttö, sä oot ihan paras ! " lepertelen Vapulle ja halaan sitä. Tamma pärskähtää tyytyväisenä ja alkaa hinkata päätään toiseen etuseensa. Hyppään alas selästä ja kävelen kansilaan vastaanottamaan ruusukettamme.
Päivä on ollut pitkä ja mun hermoja koeteltu heti aamusta. Mut vihdoin mä pääsen hengähtämään ja Vappukin kököttää karsinassaan lämmin loimi selässään mussuttamassa iltaheiniään. Mä katselen tamman syömistä hetken ja kääntelen sinivalkoista ruusuketta hetken kädessäni. Kirjoitan ruusukkeen taakse päivämäärän ja paikan, ja asettelen sen nätisti Vapun nimikyltin viereen.
" Sä oot vaan upea tamma, ei voi muuta sanoa... " kuiskaan Vapulle hiljaa ja se nostaa katseensa muhun silmät tuikkien.
Wonder ja Vappu 4HM
|
|
|
|
Post by Wonder H. on Mar 16, 2014 11:50:31 GMT 2
Lepopäivä Kävin tallilla suorittamassa perusaskareet ja Vappu sai pitää hyvin ansaitun vapaapäivän eilisen kisasuorituksen jälkeen, heitin tammalle kuitenkin suitset päähän ja kävin taluttelemassa sitä. Pitihän meistä tallipihalla kuva ottaa, joten värväsin ensimmäisen onnettoman joka vastaan käveli valokuvaushommiin...  Wonder ja Vappu 5HM
|
|
|
|
Post by Wonder H. on Jun 12, 2014 12:43:08 GMT 2
Ja taas on kesä
" Kahvia? "
" Oletsä hullu? Siel on kolkyt astetta lämmintä, jos mä jotain nyt tarviin ni jotain kylmää limsa... " huohotan oleskeluhuoneen pöydän ääressä Lynnille joka häärää keittotason vieressä.
" Nojoo... Jääkaapissa on varmaan jotain limua kun Aikku toi ja hanasta saa vettä ", Lynn naurahtaa ja istahtaa itse kahvikupillisen kanssa mun eteen.
" Joo, kiitos ", huokaisen ja könyän tieni jääkaapille. Aurinko paistaa, linnut laulaa ja lämpöasteita on useampi kymmen, silti mä en jotenkin ole päässyt vielä kesäfiilikseen. Toisaalta mä olen aina vihannut kuumuutta, ja musta ei yleensä ole mihinkään järjelliseen toimintaan näin kuumalla. Karsinat on siivottu ja käytävät lakaistu ja me pidetään Lynnin kanssa pientä taukoa ennen ratsastamista. Tyttö lupasi lähteä Blingin kanssa mun ja Vapun seuraksi maastoilemaan ilman satulaa.
" Täällä ne naiset vaan makaa toimettomana kun miehet ahertaa pihamaalla! " Daniel tömistelee oleskeluhuoneeseen hikisenä ja lysähtää Lynnin viereen.
" Älä viitsi, sä kuitenkin heräsit vasta... Me ollaan sentään tehty aamu- ja päivätallikin jo! " Lynn nauraa ja tönäisee poikaa.
" Nojoojoo, ootte ollu hirrrmusen reippaita, myönnetään... " Daniel lepertelee tytölle ja muiskauttaa tälle ison pusun poskelle.
" Pussaisin sua kans mut musta tuntuu et se saattais olla vähän kiusallista? " Daniel virnistää mulle ja repeämme kaikki nauramaan.
" Helou helou! Mitä jengi? " Santeri tepastelee ovesta aurinkoisena sisään ja tulee hänkin istumaan pöydän ääreen.
" Mitäs tässä, kunha laiskotellaan ennen ratsastamaan lähtemistä... " vastaan hymyillen ja hörppään limua ison kulauksen.
" Ai meetteks te maastoon? Pitäsköhän meiän lähteä Santun kanssa pitään teille seuraa? " Daniel hihkaisee ja Lynn nyökkää.
" Joo lähtekää ihmeessä, sä voit varmaan ottaa Jeren ja Santeri Netan ", Lynn hymyilee ja kaikki nousevat ylös lähteäkseen tallin puolelle. Mä kerään kamani ja seuraan muita tyytyväisenä, iltapäivästä tulee varmasti todella mukava.
Ei mene kauaa kun koko poppoo on saanut hevosilleen pelkästään suitset päähän ja tallipihalla alkaa armoton selkään kiipeäminen. Lynn pääsee kiipustamaan vaivattomasti Blingin selkään ilman apuvälineitä, Daniel huijaa aavistuksen hakemalla vaivihkaa jakkaran tallin seinustalta ja Santeri on aivan onneton.
" Sulla on tainnut jäädä venyttelyt väliin viimeaikoina? " naurahdan pojalle kun tämä yrittää kammeta itseään voikon tamman selkään.
" No niinkin voisi sanoa, viitsitsä jelppiä vähän? " Santeri irvistää ja mä punttaan pojan selkään jonka jälkeen hyppään itse Vapun selkään.
" Okei ryhmä rämä, mä aattelin et mä meen edeltä, Santeri voi tulla tokana, sitten Wonder ja Daniel viimisenä? Mennään eka seikkailemaan vähän metsiin ja sit voitais mennä uittamaan hevosia, vai kuinka? " Lynn kailottaa ja me nyökkäilemme innokkaasti. Vappu on melko energisellä päällä ja sitä ärsyttää aivan suunnattomasti olla jonon toiseksi viimeinen. Teen kuitenkin kaikkeni jotta saisin pidettyä tamman lapasessa.
Rautakengät kilahtelevat satunnaisiin kiviin pienellä hiekkatiellä kun kävelemme pienessä jonomuodostelmassa eteenpäin idyllisissä maalaismaisemissa. Lynn keskustelee Santerin kanssa joistain korjauksista, Danielilla on pieniä tahdontaistoja Jeren kanssa jonon hännillä ja minä vain mukaudun Vapun rentoihin, matkaavoittaviin askeliin ja katselen maisemia unelmoiden. "Tähän voisi tottua... " ajattelen itsekseni ja silitän kuvankauniin tamman kaulaa. Se pärskähtää ja jatkaa leppoisaa menoaan.
" Ravia! " jonon kärjestä kajahtaa hetken kuluttua ja hevosemme siirtyvät reippaaseen raviin yksi toisensa jälkeen. Vappu viskoo päätään hetken, se haluaisi mennä kovempaa, mutta mä pidän päättäväisenä vastaan ja nappaan samalla roiman tukon hevosen harjaa käsiini jotta saan pidettyä tasapainon paremmin tamman pomppivissa askelissa. Tuuli suhisee mun korvissa ja heittelee mun punaisia kiharoita puolelta toiselle. Elämä on ihanaa.
" Laukkaa, hiiop!! " kajahtaa käsky ilmoille ja hevoset nostavat vuorotellen matkaavoittavan laukan ja kuulen miten muut hihkuvat riemusta. Kyllä hymy hiipii väkisinkin munkin kasvoille vaikka saankin nyt jo tosissani pitää Vapun tuuheasta harjasta kiinni etten liu'u alas pehmeään nurmikkoon. Mitä kovempaa hevoset menevät, sitä enemmän riemunkiljahduksia kajahtaa ratsastajien suusta ilmoille. Pian kuitenkin lähestymme rantaa joten Lynn alkaa hidastaa Blingillä ja me muut perässä. Vappu on kuitenkin sitä mieltä että turha liikkuminen riitti nyt, enkä kerkeä kissaa sanoa kun tamma on vetässyt liinat kiinni ja laskenut päänsä nurmikkoon onnellisena. No sanomattakin on selvää ettei mun tasapaino ole ihan liukupysähdyksiin asti kehittynyt, joten äkkiäkös mäkin sain tuntea pehmeän nurmen poskea vasten.
" Voi kauheeta, sattusko sua? " Santeri rynnistää mun luokse ekana. Nostan naamani heinikosta ja alan nauraa ihan kuollakseni.
" No ei tietenkään, pehmeä maa, pehmeä pudotus, ja heppakin on vielä tallessa! " hekotan ja näytän kättäni jossa Vapun ohjat edelleen on, tamma laiduntaa meidän vierellä tyynesti. Lynn ja Danielkin tulevat viereemme, tyttö hieman huolestuneen näköisenä, mutta hymyilee sitten kun huomaa ettei mulla ole hätää ja Daniel virnuillen. Ja mä tiesin ettei jätkät jätä mua rauhaan tästä vähäksi aikaa...
" Joo noni, eiköhän mennä sit sinne uimaan, meitsi vaan kiipeää takasin selkään... " mä hihitän ja kiskon Vapun irti heinikosta. Tamman suupielet ovat aivan vihreässä vaahdossa ja se tapittaa mua viattomasti ruskeilla nappisilmillään.
" Voi jestas, eihän sulle voi olla vihanen mistään... " naurahdan ja halaan liinakon kaulaa onnellisena.
Wonder ja Vappu 6HM
|
|
|
|
Post by Wonder H. on Jun 14, 2014 22:25:46 GMT 2
Ahkera ansaitsee palkinnonOli taas super lämmin päivä, mut väännettiin silti pitkästä aikaa vähän koulujuttuja Vapun kanssa kentällä ja tamma meni niin hienosti että tottakai se sai arvoisensa palkinnon omenan merkeissä treenin jälkeen !  ps. pahoitteluni yritän opetella vielä joskus piirtämään ihmisiä...  Wonder ja Vappu 7HMOnpa mahtava, kesäinen kuva. Kiva, että jaksoitte lämmöstä huolimatta ihan treenata ja vielä kivempi kuulla, että sujui hyvin! Onkin hyvä muistaa kiittää hevosta; Vappu varmasti työskentelee jatkossakin mielellään kanssasi. - Lynn
|
|
|
|
Post by Wonder H. on Jun 16, 2014 22:02:10 GMT 2
Paljon melua kukosta
" Niin siis... mikä? "
" No hemmetti kukko! " Scarlett nauraa maha kippurassa vieressäni.
" Et oo tosissas... " hihitän ja kävelemme talliin.
" Joo, se on Aikun silmäterä. Ja Daniel ei voi sietää sitä elukkaa... " Scarlett hekottaa ja nappaa Mangon riimun ja riimunarun käteensä.
" Voi jeesus... Mun on kyl pakko käydä tsekkaa se ennenku meen ratsastamaan! " totean ja lähden pihalle Scarletin perässä.
Kävelen ankkalammelle ja alan etsiä värikästä otusta katseellani. En kuitenkaan joudu etsimään kauaa kun aivan jalkojeni juuresta kuuluu kiekaisu ja minua silmiin tuijottaa uhmakas eläin silmät salamoiden.
" Oho... " huokaisen pelonsekaisella kunnioituksella ja peruutan pari askelta.
" Ei se pahaa tee kun on tuol omassa aitauksessaan mut auta armias jos se karkaa taas... " Lynn kävelee vierelleni hitusen huvittuneena.
" Joo kuulin että Amadeuksella ja Danielilla oli ollut pieniä erimielisyyksiä... " virnistän ja katselen edestakaisin tepastelevaa eläintä.
" Mmh, joo ei välttämättä kannata mainita sille asiasta, sen ego sai vissiin pienen kolauksen... " Lynn irvistää ja lähtee sitten talliin. Käännyn katsomaan kukkoa vielä hetkiseksi ja hymyilen itsekseni. Aikku on fiksu nainen, ehkä se tietää kuitenkin mitä se tekee... mietin ja lähden hakemaan Vappua tarhastaan.
Vappu kävelee laiskasti tarhan portille hätistäen hännällään jokapuolella pörrääviä ötököitä. Tamma katsoo mua pitkään ja huokaisee kun lähden vetämään sitä perässäni talliin.
" Voi rakas mä tiedän että on kuuma, mut pakkohan meiän on välillä harrastaa liikuntaa! " lepertelen tammalle ja se ryhdistäytyy hieman. Tallissa harjaan liinakon pölyharjalla läpi ja heitän sille satulan ja suitset. Vappu piristyy hieman ja alkaa jo valua ovelle päin kun mä vielä laitan saappaita jalkaani.
" Noh, ootas nyt hetki, kuskilta puuttuu kypäräkin vielä... " naurahdan tammalle ja pysäytän sen viereeni. Vappu tuhahtaa ja ravistelee päätään mielenosoituksellisesti.
" Joojoo, mennään... " selitän hevoselle ja nappaan kypäräni maasta.
Menemme kentälle jossa onkin valmiina pienet kavaletit kummassakin lyhyessä päädyssä. Annan Vapun kävellä hetken kunnes kerään ohjat käteeni ja alamme ravailemaan. Tamma tuntuu alkuun hieman tahmealta, mutta tulee kokoajan paremmin kuulolle ja alkaa liikkua pikkuhiljaa reippaammin. Verryteltyämme ohjaan Vapun ensin ravissa pääty-ympyröillä kavalettien yli ja se alkaa innostua. Pian saan jo tosissani pidätellä tammaa kun se haluaisi nostaa laukkaa kokoajan. Tehtävä sujuu hyvin, kehun Vappua ja kävelemme hetken. Levähdettyämme nostan laukan ja jatkan tehtävää laukassa. Pari kertaa Vappu loikkaa hieman liioitellusti kavalettien yli ja heittelee päätään innoissaan, mutta hiljaa hyvä tulee ja saan tamman kunnolla kuulolle ja laukan pyöriväksi. Vappu laukkaa moitteettomasti kavalettien yli kumpaankin suuntaan ja kehun sitä oikein urakalla. Lopuksi ravailemme molempiin suuntiin ja Vappu alkaa myötäämäänkin niskasta vähäsen. Olen todella tyytyväinen tammaan ja siirrän sen käyntiin. Annan Vapulle pitkät ohjat ja kävelemme vielä hetkisen ennen kuin lähdemme takaisin talliin.
" Jaaha näkee suakin! " törmään tallissa Santeriin joka kävelee juuri ulos oleskeluhuoneesta.
" Mitenniin, just edellispäivänähän mä olin tallilla... " katson poikaa kummastuneena ja alan riisua Vapulta varusteita.
" No juujuu, kunhan kiusasin... Olittekste kentällä? " Santeri virnistää ja nojaa karsinan oveen.
" Joo, mentiin paria kavalettia, Vappu oli tosi kiva ratsastaa ", hymyilen pojalle ja taputan tamman kaulaa.
" No kiva. Sä vissiin kuulit Aikun uudesta lemmikistä? " Santeri hörähtää ja vilkaisee ympärilleen varmistaakseen ettei muita ole kuuloetäisyydellä.
" Haha, juu kävin moikkaamassa sitä ennen ratsastusta... " naurahdan pojalle ja kaivan taskuistani Vapulle sokerinpalan. Tamma ottaa herkun onnellisena ja alkaa lepuuttaa toista takajalkaansa.
" Njoo, menee vähän yli mun ymmärryksen tommoset mut ei kai siinä mitään. Velipoika ei vaan ihan kauheesti tykkää siitä... " Santeri hekottaa.
" Niin, no mä tulin siihen tulokseen et Aikku varmaan tietää mitä se tekee... Ja kai se Danielki siitä si leppyy ", virnistän ja jätän Vapun karsinaansa.
" Jepjep, no mut mä täst liukenen itekki ratsastelemaan, moikka! " Santeri toteaa ja marssii ovesta pihalle. Huikkaan moikat pojan selälle ja vien sitten Vapun varusteet pois ennenkuin lähden ajelemaan kotia kohti.
Wonder ja Vappu 8HM
|
|
