Post by Lynn on Apr 24, 2010 19:18:16 GMT 2
Hei kaikki hiidet ja metsänhenget sekä ihan vaan tavalliset tallilaiset! Lauantaina 15.5. on aika lähteä kevätmaastoon ponien kanssa. Poneihinhan kuuluvat Trulli, Lellu, Nero, Löpö ja Ronja, ja myös melkein ponikokoinen Teresia voidaan retkelle mukaan mahduttaa. Retkeä lähtee vetämään tallityttö Lynn kaistapäisen Kaaos-poninsa kanssa, joten mitä tahansa voi matkan varrella tapahtua!
Tämä maastotunti toimii jatkotarinaperiaatteella. Jokaiselle tuntilaiselle jaetaan oma "kehystarina", eli aihe, ja kukin sitten kirjoittaa oman pätkänsä. Jatkopätkän ei tarvitse olla hurjan pitkä, mutta muutama hassu rivi ei sekään ole oikein hyvä. Pätkät kirjoitetaan kaikkitietävästä näkökulmasta, eli ei omalla minäkertojallaan, vaan koko ryhmä huomioon ottaen kolmatta persoonaa käyttäen, esimerkiksi:
"Poniletka taivaltaa kirkkaasti paistavan kevätauringon valaisemaa polkua pitkin. Ratsastajat juttelevat iloisesti keskenään ja Henkilö A haukottelee leveästi jonon keskivaiheilla. Retkuetta johtava Henkilö B nojautuu tyytyväisenä taaksepäin Heppa A:n satulassa ja kääntyy katsomaan taaksensa. Henkilö B:n takana ratsastava Henkilö C hymyilee ja taputtaa parhaillaan Heppa B:n kaulaa." (ja tokihan nuo Henkilö A:t sun muut korvataan nimillä...)
Mukaan ovat tervetulleita kaikki mallaspurolaiset, niin hoitajat, hevosenomistajat kuin muutkin tallilla pyörivät henkilöt. Osallistuessa tulee ilmoittaa vähintään kaksi toiveratsua valikoimasta Trulli, Lellu, Nero, Löpö, Ronja ja Teresia. Mikäli joku poneista saa hurjan suosioryöpyn, arvotaan se sitä toivoneiden kesken.
JÄRJESTYS 4/6
Ratsastaja - Ratsu
Lynn - Kaaos
Hannes - Trulli
Aleksandra - Ronja
Pinja - Nero
Dina - Teresia
KEHYKSET
Kehykset kirjoitetaan kaikkitietävästä näkökulmasta (ei minä-muodossa, vaan hän-kertojalla). Kehyksessä tulisi ottaa huomioon kaikki retkelle osallistujat. Kehyspätkien ei tarvitse olla päätähuimaavan pitkiä, mutta lyhyenlännätkään pätkät eivät ole hyviä. Hyvä nyrkkisääntö lieneekin, että tarinanpätkä saisi olla noin puoli sivua pitkä, mutta väkisin ei tarinaa kannata yrittää vääntää. Aikamuotona olisi suositeltavaa käyttää preesenssiä, jotta tarina pysyy yhtenäisenä!
Matkaan lähdetään hieman myöhässä, kiitos Kaaoksen. Lynn asettuu jonon kärkeen ja matka saa alkaa leppoisien alkukäyntien saattelemana. - Lynn
Ensimmäinen ravipätkä alkaa vauhdikkaissa merkeissä, kun jonon perällä tuleva Teresia pistää vipinää koko porukkaan. Ponit sinkoavat eteenpäin sekalaisena rykelmänä, eikä vaaratilanteeltakaan vältytä - mutta kaikeksi onneksi kaikki selviävät tilanteesta ehjin nahoin! - Hannes
Retkue on lähtenyt kiertämään Oitinjärveä ja saapuu Oitinkallioille. Porukka lähtee kapuamaan kallion huipulle, ja pian tavoite saavutetaankin. Maisema on huikea, mutta lopulta on aika palata takaisin. Nousu sujui kutakuinkin ongelmitta, mutta kuinkas käykään, kun retkue päättää kokeilla toista alastuloreittiä, joka osoittautuukin kuviteltua hankalammaksi? - Aleksandra
Porukka saapuu kesantopellolle ja on aika ottaa laukkakilpailu! Osa poneista kuitenkin innostuu laukan timmellyksestä hieman turhankin kanssa, ja omapäinen Kaaos puolestaan kieltäytyy kokonaan liikkumasta. Kuinka ponit saadaan hallintaan? Saadaanko Kaaoskin liikkeelle, vai onko Lynnillä edessä pitkä patikointimatka takaisin Mallaspuroon? - Pinja
Lopulta kaikki on kuitenkin kunnossa edellisen laukkapätkän jäljiltä ja matka jatkuu reippaassa ravissa. Yllättäen alkaa kuitenkin sataa melkeinpä kuin kirkkaalta taivaalta, ja harvapa tytöistä on niin kauniisti alkaneena päivänä osannut varautua sadetta varten! Sade yltyy kaatosateeksi, ja osa hevosista ei pidä tilanteesta lainkaan. - Dina
Sade hellittää lopulta juuri parahiksi kun maastoretkeläiset ylittävät Mallaspuron ja lähestyvät kotitallia. Läpimärät ratsukot saapuvat tallin pihaan ja sitten onkin aika laskeutua ratsailta ja hoitaa hevoset tarhailukuntoon. - Lynn
TARINA
Lynnin pätkä:
Pinja hyräilee itsekseen hakiessaan Neroa tarhasta. Kimo poniruuna antaa helposti kiinni, toisin kuin rantatarhassa tarhaileva Teresia. Dina saa maanitella tammaa jonkun aikaa, mutta lopulta tyttö saa lämminverisen kiinni ja taluttaa sen talliin. Hannes ja Aleksandra harjailevat jo ponejaan ja Lynnkin on jo taluttamassa Kaaosta suuliin. Ruuna päättää kuitenkin kiskaista omistajansa likimain nurin rynnätessään hapuilemaan ruohonkorsia matkaevääksi.
"Per...hanan elikko", Lynn tuiskahtaa saatuaan ponin kaviosta jalalleen.
"Tarttetko sä apua?" kysyy pihabokseilta uteliaana kurkistava Dina.
"Kyllä tää tästä", Lynn vakuuttaa ja raahaa vastahakoisen vuonohevosen suuliin.
"Hei, kello on jo kohta kymmentä yli", Hannes ihmettelee päätallissa. "Kaikki hevoset on jo valmiina, miksei me lähdetä?"
"Kai me voidaan mennä jo ponien kanssa kentälle", Aleksandra ehdottaa.
"Mennään vaan", Pinjakin yhtyy ja tytöt taluttavat ponit kentälle.
Dina seuraa pian perässä, mutta Lynniä ei näy ei kuulu.
"Onkohan se kuollut sen poninsa kanssa?" Dina hämmästelee.
Mutta ei, Lynn ei ole kuollut vaan muutaman minuutin kuluttua tyttö saapuu aavistuksen myrtyneen näköisenä kentälle Kaaoksen kanssa ja pahoittelee viivästystä. Yhteen hengenvetoon tyttö kertoo Kaaoksen tehneen taas tuhojaan ja pian Lynn istuu ponin selässä ja selostaa maastosäännöt pikaisesti. Lopulta ratsukot pääsevät lähtemään pihasta rauhallisessa käynnissä.
Hanneksen pätkä:
"Kaikki raviin!" Lynn huuta kärjestä, ja siirtyy Kaaoksen kanssa raviin. Muutkin nostivat ravin, mutta Teresia oli eri mieltä asiasta, ja ryösti laukkaan. Nero ei pitänyt siitä, että Teresia menisi sen ohi, ja kiilasi sen eteen. Trulli ja Ronja yhtyivät villiin menoon. "Rauhoitelkaa hevosia!" Lynn huutaa kärjestä, kun huomasi hevosten lähestyvän häntä ja Kaaosta huimalla vauhdilla. Kaaoskin huomasi muut hevoset, ja päätti hiljentää niiden vauhti pysähtymällä niiden eteen. Lynn yrittää saada sitä liikkeelle kaikin keinoin, mutta Kaaos ei hievahtanutkaan. Muut huomasivat Kaaoksen viime hetkellä ja tekivät äkkijarrutuksen. "APUAAA!" kirkuivat ratsastajat jotka olivat joko maassa tai matkalla maahan.
"Rauhoittukaa..." Lynn rauhoitteli kaikkia. "Nouskaa hevosten selkään ja jatketaan matkaa käynnissä." Tytöt nousivat heppojen selkään, ja matka jatkui rauhallisessa käynnissä, myös Teresian osalta.
Aleksandran pätkä:
Pinjan pätkä:
Dinan pätkä:
Kaikki selvisivät hengissä laukkapätkän jälkeen mikä tuntui olevan aluksi aika epätodennäköistä. Lynnkin oli saanut loppujenlopuksi Kaaoksen liikkeelle, ja nyt ravissa poni taas totteli Lynniä kuuliaisesti, ei tainnut Kaaos olla ainakaan mikäään voitonhaluinen poni.
Ponit ravailivat reippaina metsätietä pitkin, aurinko ei enää porottanut suoraan taivaalta vaan taivaalle oli ilmestynyt auringon eteen uhkaavan värisiä pilviä.
-Voi ei, nuo pilvet näyttävät vähän uhkaavilta, Aleksandra sanoi Ronjan selästä. Taivas oli täyttynyt tummilla pilvillä, aurinko ei enää edes pilkistänyt mistään välistä.
Maahan alkoi putoilla Sadepisaroita, Trulli eikä Teresiä pitäneet asiasta ollenkaan ja alkoivat poukkoilemaan sinne ja tänne.
Nero, ihme kyllä pysyi rauhallisena samoin Ronja. Kaaos taas tavalliseen tapaansa sai jonkun kohtauksen sateen aiheuttamana ja lähti omille teilleen Lynn selässään.
-KAIKKI KÄYNTIIN! Lynn huudahti ja yritti saada Kaaosta rauhoittumaan. Teresia ja Trulli rauhoittuivat kun Dina ja Hannes saivat rauhoitettua tammat käyntiin.
Kului noin viisi minuuttia kun Lynn oli vihdoin saanut Kaaoksen täysin rauhoitettua. Ja jono pystyi jatkamaan tavallisesti käynnissä. Kaikki harmittelivat ilmaa, kaikki olivat litimärkiä.
-Lynn, ravattaisko nyt kun ollaan hevoset saatu rauhoitettua ja oltais paljon nopeemmin tallipihassa niin säästyttäis täydelliseltä kastumiselta, Dina kysyi Lynniltä.
-Voidaanhan me mutta kaikki pitää ohjat kireällä, myös minut mukaanlukien ettei ponit taas vetäydy käsistä, Lynn sanoi.
Kaikki nostivat raviin ja hevoset vihdoin pysyivät hallinnassa.
Lynnin pätkä:
Tämä maastotunti toimii jatkotarinaperiaatteella. Jokaiselle tuntilaiselle jaetaan oma "kehystarina", eli aihe, ja kukin sitten kirjoittaa oman pätkänsä. Jatkopätkän ei tarvitse olla hurjan pitkä, mutta muutama hassu rivi ei sekään ole oikein hyvä. Pätkät kirjoitetaan kaikkitietävästä näkökulmasta, eli ei omalla minäkertojallaan, vaan koko ryhmä huomioon ottaen kolmatta persoonaa käyttäen, esimerkiksi:
"Poniletka taivaltaa kirkkaasti paistavan kevätauringon valaisemaa polkua pitkin. Ratsastajat juttelevat iloisesti keskenään ja Henkilö A haukottelee leveästi jonon keskivaiheilla. Retkuetta johtava Henkilö B nojautuu tyytyväisenä taaksepäin Heppa A:n satulassa ja kääntyy katsomaan taaksensa. Henkilö B:n takana ratsastava Henkilö C hymyilee ja taputtaa parhaillaan Heppa B:n kaulaa." (ja tokihan nuo Henkilö A:t sun muut korvataan nimillä...)
Mukaan ovat tervetulleita kaikki mallaspurolaiset, niin hoitajat, hevosenomistajat kuin muutkin tallilla pyörivät henkilöt. Osallistuessa tulee ilmoittaa vähintään kaksi toiveratsua valikoimasta Trulli, Lellu, Nero, Löpö, Ronja ja Teresia. Mikäli joku poneista saa hurjan suosioryöpyn, arvotaan se sitä toivoneiden kesken.
JÄRJESTYS 4/6
Ratsastaja - Ratsu
Lynn - Kaaos
Hannes - Trulli
Aleksandra - Ronja
Pinja - Nero
Dina - Teresia
KEHYKSET
Kehykset kirjoitetaan kaikkitietävästä näkökulmasta (ei minä-muodossa, vaan hän-kertojalla). Kehyksessä tulisi ottaa huomioon kaikki retkelle osallistujat. Kehyspätkien ei tarvitse olla päätähuimaavan pitkiä, mutta lyhyenlännätkään pätkät eivät ole hyviä. Hyvä nyrkkisääntö lieneekin, että tarinanpätkä saisi olla noin puoli sivua pitkä, mutta väkisin ei tarinaa kannata yrittää vääntää. Aikamuotona olisi suositeltavaa käyttää preesenssiä, jotta tarina pysyy yhtenäisenä!
Matkaan lähdetään hieman myöhässä, kiitos Kaaoksen. Lynn asettuu jonon kärkeen ja matka saa alkaa leppoisien alkukäyntien saattelemana. - Lynn
Ensimmäinen ravipätkä alkaa vauhdikkaissa merkeissä, kun jonon perällä tuleva Teresia pistää vipinää koko porukkaan. Ponit sinkoavat eteenpäin sekalaisena rykelmänä, eikä vaaratilanteeltakaan vältytä - mutta kaikeksi onneksi kaikki selviävät tilanteesta ehjin nahoin! - Hannes
Retkue on lähtenyt kiertämään Oitinjärveä ja saapuu Oitinkallioille. Porukka lähtee kapuamaan kallion huipulle, ja pian tavoite saavutetaankin. Maisema on huikea, mutta lopulta on aika palata takaisin. Nousu sujui kutakuinkin ongelmitta, mutta kuinkas käykään, kun retkue päättää kokeilla toista alastuloreittiä, joka osoittautuukin kuviteltua hankalammaksi? - Aleksandra
Porukka saapuu kesantopellolle ja on aika ottaa laukkakilpailu! Osa poneista kuitenkin innostuu laukan timmellyksestä hieman turhankin kanssa, ja omapäinen Kaaos puolestaan kieltäytyy kokonaan liikkumasta. Kuinka ponit saadaan hallintaan? Saadaanko Kaaoskin liikkeelle, vai onko Lynnillä edessä pitkä patikointimatka takaisin Mallaspuroon? - Pinja
Lopulta kaikki on kuitenkin kunnossa edellisen laukkapätkän jäljiltä ja matka jatkuu reippaassa ravissa. Yllättäen alkaa kuitenkin sataa melkeinpä kuin kirkkaalta taivaalta, ja harvapa tytöistä on niin kauniisti alkaneena päivänä osannut varautua sadetta varten! Sade yltyy kaatosateeksi, ja osa hevosista ei pidä tilanteesta lainkaan. - Dina
Sade hellittää lopulta juuri parahiksi kun maastoretkeläiset ylittävät Mallaspuron ja lähestyvät kotitallia. Läpimärät ratsukot saapuvat tallin pihaan ja sitten onkin aika laskeutua ratsailta ja hoitaa hevoset tarhailukuntoon. - Lynn
TARINA
Lynnin pätkä:
Pinja hyräilee itsekseen hakiessaan Neroa tarhasta. Kimo poniruuna antaa helposti kiinni, toisin kuin rantatarhassa tarhaileva Teresia. Dina saa maanitella tammaa jonkun aikaa, mutta lopulta tyttö saa lämminverisen kiinni ja taluttaa sen talliin. Hannes ja Aleksandra harjailevat jo ponejaan ja Lynnkin on jo taluttamassa Kaaosta suuliin. Ruuna päättää kuitenkin kiskaista omistajansa likimain nurin rynnätessään hapuilemaan ruohonkorsia matkaevääksi.
"Per...hanan elikko", Lynn tuiskahtaa saatuaan ponin kaviosta jalalleen.
"Tarttetko sä apua?" kysyy pihabokseilta uteliaana kurkistava Dina.
"Kyllä tää tästä", Lynn vakuuttaa ja raahaa vastahakoisen vuonohevosen suuliin.
"Hei, kello on jo kohta kymmentä yli", Hannes ihmettelee päätallissa. "Kaikki hevoset on jo valmiina, miksei me lähdetä?"
"Kai me voidaan mennä jo ponien kanssa kentälle", Aleksandra ehdottaa.
"Mennään vaan", Pinjakin yhtyy ja tytöt taluttavat ponit kentälle.
Dina seuraa pian perässä, mutta Lynniä ei näy ei kuulu.
"Onkohan se kuollut sen poninsa kanssa?" Dina hämmästelee.
Mutta ei, Lynn ei ole kuollut vaan muutaman minuutin kuluttua tyttö saapuu aavistuksen myrtyneen näköisenä kentälle Kaaoksen kanssa ja pahoittelee viivästystä. Yhteen hengenvetoon tyttö kertoo Kaaoksen tehneen taas tuhojaan ja pian Lynn istuu ponin selässä ja selostaa maastosäännöt pikaisesti. Lopulta ratsukot pääsevät lähtemään pihasta rauhallisessa käynnissä.
Hanneksen pätkä:
"Kaikki raviin!" Lynn huuta kärjestä, ja siirtyy Kaaoksen kanssa raviin. Muutkin nostivat ravin, mutta Teresia oli eri mieltä asiasta, ja ryösti laukkaan. Nero ei pitänyt siitä, että Teresia menisi sen ohi, ja kiilasi sen eteen. Trulli ja Ronja yhtyivät villiin menoon. "Rauhoitelkaa hevosia!" Lynn huutaa kärjestä, kun huomasi hevosten lähestyvän häntä ja Kaaosta huimalla vauhdilla. Kaaoskin huomasi muut hevoset, ja päätti hiljentää niiden vauhti pysähtymällä niiden eteen. Lynn yrittää saada sitä liikkeelle kaikin keinoin, mutta Kaaos ei hievahtanutkaan. Muut huomasivat Kaaoksen viime hetkellä ja tekivät äkkijarrutuksen. "APUAAA!" kirkuivat ratsastajat jotka olivat joko maassa tai matkalla maahan.
"Rauhoittukaa..." Lynn rauhoitteli kaikkia. "Nouskaa hevosten selkään ja jatketaan matkaa käynnissä." Tytöt nousivat heppojen selkään, ja matka jatkui rauhallisessa käynnissä, myös Teresian osalta.
Aleksandran pätkä:
Pinjan pätkä:
Dinan pätkä:
Kaikki selvisivät hengissä laukkapätkän jälkeen mikä tuntui olevan aluksi aika epätodennäköistä. Lynnkin oli saanut loppujenlopuksi Kaaoksen liikkeelle, ja nyt ravissa poni taas totteli Lynniä kuuliaisesti, ei tainnut Kaaos olla ainakaan mikäään voitonhaluinen poni.
Ponit ravailivat reippaina metsätietä pitkin, aurinko ei enää porottanut suoraan taivaalta vaan taivaalle oli ilmestynyt auringon eteen uhkaavan värisiä pilviä.
-Voi ei, nuo pilvet näyttävät vähän uhkaavilta, Aleksandra sanoi Ronjan selästä. Taivas oli täyttynyt tummilla pilvillä, aurinko ei enää edes pilkistänyt mistään välistä.
Maahan alkoi putoilla Sadepisaroita, Trulli eikä Teresiä pitäneet asiasta ollenkaan ja alkoivat poukkoilemaan sinne ja tänne.
Nero, ihme kyllä pysyi rauhallisena samoin Ronja. Kaaos taas tavalliseen tapaansa sai jonkun kohtauksen sateen aiheuttamana ja lähti omille teilleen Lynn selässään.
-KAIKKI KÄYNTIIN! Lynn huudahti ja yritti saada Kaaosta rauhoittumaan. Teresia ja Trulli rauhoittuivat kun Dina ja Hannes saivat rauhoitettua tammat käyntiin.
Kului noin viisi minuuttia kun Lynn oli vihdoin saanut Kaaoksen täysin rauhoitettua. Ja jono pystyi jatkamaan tavallisesti käynnissä. Kaikki harmittelivat ilmaa, kaikki olivat litimärkiä.
-Lynn, ravattaisko nyt kun ollaan hevoset saatu rauhoitettua ja oltais paljon nopeemmin tallipihassa niin säästyttäis täydelliseltä kastumiselta, Dina kysyi Lynniltä.
-Voidaanhan me mutta kaikki pitää ohjat kireällä, myös minut mukaanlukien ettei ponit taas vetäydy käsistä, Lynn sanoi.
Kaikki nostivat raviin ja hevoset vihdoin pysyivät hallinnassa.
Lynnin pätkä: